Pieni ja hento ote

Hellyysteema jatkuu. Tällä kertaa aiheena on koristeuran kaivertaminen puuhun kourutaltan avulla. Homma näyttää tavattoman helpolta esimerkiksi YouTubesta löytyvillä videoilla, mutta todellisuus on tässäkin asiassa hiukan toinen - varsinkin aloittelijalle. Parista ensimmäisestä harjoituskappaleesta tuli niin kauheita, etten kehtaa laittaa niistä kuvaa tähän. Otsikkokuvassa näkyvä ura - harjoituskappale toki tämäkin - on vielä kaukana täydellisestä, mutta onnistumisen mahdollisuudet leijailevat jo ilmassa. Avainasemassa on pieni ja hento, mutta silti jämäkkä ja määrätietoinen ote taltasta sekä  r a u h a l l i n e n  työskentely. Tämä(kään) ei ole hätäisen hommaa.

Tärkeää on myös, että taltta on terävä. Tylsällä taltalla saa aikaan vain vahinkoa - sekä työstettävälle puunkappaleelle että itselleen. Talttojen ja muiden työvälineiden teroittaminen on kuitenkin ihan oman blogitekstin arvoinen aihe, joten palaan siihen tuonnempana.

Koristeuran tekemisessä lähden liikkeelle työvälineiden hankinnasta. Keskeiset käsityökalut kannattaa hankkia omiksi, koska vain silloin voi olla varma niiden kunnossapysymisestä. Taltan kahvan on oltava hyvin käteensopivaa mallia ja terän hyvälaatuista terästä. Huonolaatuinen terä ei pysy kauaa terävänä, jos sitä edes saa kunnolla teroitettua. Tutkin netistä, millaisia talttoja olisi saatavilla, ja kun löydän sellaiset, jotka voisin ajatella ostavani, kysyn vielä opettajan mielipidettä niistä.

Opettaja näyttää vihreätä valoa, joten tilaan kaksi Pfeilin kourutalttaa Poratuulen verkkokaupasta. Myöhemmin hankin lisää sitä mukaa kuin tarvetta ilmenee. Olisin toki voinut ostaa myös jonkinlaisen sarjan heti kerralla, mutta ei minulla ole tässä vaiheessa riittävää asiantuntemusta voidakseni arvioida, mikä sarja olisi passeli. Ja kuitenkin siinä olisi talttoja, joita tarvitsen vähän, jos ollenkaan.

Tilaamani taltat saapuvat parissa päivässä. Taltat tulevat tehtaalta valmiiksi käyttökuntoon teroitettuina, joten en joudu heti alkajaisiksi niitä teroittamaan. Kovin kauaa en tietenkään voi teroitusta lykätä, sillä on aina parempi teroittaa usein ja vähän kerrallaan kuin yrittää tehdä isompi remppa silloin tällöin. Koulussa meillä on käytettävissämme sähköllä toimiva tahko monine teroitustukineen, joten sillä saisin taltat teroitettua, jos haluaisin. Mutta minä haluan oppia tekemään tuonkin homman käsin. Siinä on taas yksi opeteltava asia.

Tekemistä siis riittää. Minulla on monta projektia tällä hetkellä kesken ja kevät etenee. Joudun väkisinkin priorisoimaan töitäni. Siten esimerkisi rahiprojekti on nyt laitettava vähäksi aikaa jäihin. Tuolien kunnostaminen on saatava valmiiksi toukokuun loppuun mennessä, ja hiljattain aloittamani ensimmäinen näyttöprojekti on sekin priorisoitava korkealle. Sen kanssa tulee hiukan kiire, kun aloitus viivästyi minusta riippumattomista syistä lähes kaksi kuukautta.

Mutta eiköhän tässä keritä. Ja jos ei keritä, niin tehdään kerimättä. Kesään on toki vielä aikaa - sen verran pieni ja hento ote keväälläkin näyttää tällä hetkellä olevan.