perjantai 25. marraskuuta 2016

Taltat teräviksi ja terät suojaan


Työkalut on pidettävä kunnossa. Koulusta olemme saaneet käyttöömme tietyt perustyökalut, jotka sitten opintojen päättyessä palautetaan koululle. Siinä välissä niiden kunnossapitovastuu on meillä. Ja jotta voisimme pitää esimerkiksi taltat kunnossa, on meille opetettu, miten ne teroitetaan. Taito on hyödyllinen jokaiselle, joka talttoja käsittelee, ja sama koskee myös muita teräaseita, kuten veitsiä tai vaikkapa kirvestä tahi viikatetta. Tylsällä terällä syntyy vain vahinkoja.

Koulusta saadut aseet ovat vielä sen verran hyvässä terässä, että en lähtenyt niillä harjoittelemaan teroittamista. Sen sijaan toin kotoa muutaman taltan, jotka ovat vuosikausia ajelehtineet työkalulaatikossa ilman kunnollista suojaa. Näillä oli hyvä harjoitella teroitusta ja lopputuloksena taltat ovat terävämmät kuin ehkä koskaan. Nyt ne pitää vielä säilyttää terävinä.

Entiseen käytäntöön ei siis sovi palata. Ihanteellinen säilytysratkaisu olisi koukuilla varustettu seinä, jossa jokaisella työkalulla olisi oma paikkansa. Sellaiseen minulla ei ole mahdollisuutta, joten taltat saavat jatkossakin asua pienessä alumiinisalkussa monien muiden työkalujen kanssa. Tämä on mahdollista teriä tuhoamatta, kun valmistan terille suojukset.


Jokunen vuosi sitten tulin hankkineeksi nahkatyövälineitä: naskali, erilaisia neuloja, vahattua lankaa. Lisäksi minulla on muutamia nahanpaloja varastossa. Niistä löytyi sopiva laatu, hieman yli puolentoista millin paksuinen tummanruskea nahka, josta teränsuojukset on helppo laatia.

Leikkaan nahasta 120 mm leveän kaistaleen, kastelen sen, taitan kahtia ja laitan puristukseen. Muutaman tunnin jälkeen nahka on muotoutunut kauniille taitokselle. Sen jälkeen ompelen siihen kaksi ommelta 19 millimetrin välein. Näin muodostuvan pussin sisälle asetan puusta vuolemani lestin, kunhan sitä ennen olen jälleen kastellut nahan. Lyhyen odottelun jälkeen teränsuojus on valmiiksi muotoutunut ottaakseen vastaan 12-millisen taltanterän. Lestin avulla tapahtuneen muotoilun ansiosta terä solahtaa suojukseen sujuvasti, mutta asettuu perille työnnettäessä sillä tavoin paikalleen, että suojus ei pääse itsestään irtoamaan.


Ajan mittaan tällaiset suojukset varmasti löystyvät, mutta se ei aiheuta suurta harmia: uuden suojuksen valmistaminen on helppoa ja nopeaa. Nyt teen vielä samanlaiset muille teroittamilleni taltoille ja sen jälkeen ne saavat palata tuttuun säilytyspaikkaansa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti